Ensimmäinen kirkko - Degerbyn itsenäisyysjulistus
Degerbyläiset ovat aina tienneet mitä haluavat - ensin he halusivat kirkon. Vuonna 1746 he saivat sitkeän piirittämisen jälkeen tuomikapitulilta luvan saarnahuoneen rakentamiseen. Kahden vuoden kuluttua saarnahuone valmistui samalle paikalle, jolla kirkko nykyäänkin seisoo. Sitä ei saatu käyttää kirkollisiin toimituksiin, mutta degerbyläiset eivät hellittäneet. Vuonna 1844 saatiin jo jakaa ehtoollista, ja 1864 Degerbystä tuli kappeliseurakunta, jolla oli oikeus päästää ripille ja haudata. Tähän ei tietenkään tyydytty, ja vihdoin vuonna 1923 Degerbystä tuli itsenäinen seurakunta.
Nykyinen kirkko - Arvid Wiggen elämäntyö
Eräs vanhan Degerbyn suurhahmoista tulee edelleenkin esille degerbyläisten puheissa. Arvid Wigge oli Degerbyn ensimmäinen vakinainen kirkkoherra - ja myös viimeinen. Hänen pappilansa on jäljellä, punainen talo Kopparnäsintien varrella Iniksen tilan jälkeen. Arvidissa oli esiintyjän, kauppiaan ja kirkonmiehen vikaa - tässä järjestyksessä. Hän oli degerbyläiseksikin poikkeuksellisen itsepäinen, ja ilman häntä Degerbyn kirkko ei luultavasti seisoisi nykyisellä paikallaan. 
Kunnossapidosta huolimatta kirkoksi korotettu vanha saarnahuone oli päässyt 1900-luvun alkuun mennessä huonoon kuntoon. Arvid Wigge otti elämäntehtäväkseen uuden kirkon rakennuttamisen. Se valmistui 1932 tarkalleen samalle paikalle kuin vanha. Alttari on länteen päin, ei itään kuten yleensä. Vanhasta kirkosta on jäljellä alttaritaulu, jonka on maalannut 1728 Gustaf Gran, eli sama henkilö joka teki kirkkomaalaukset kotikirkossaan Snappertunassa, sekä Pohjan ja Karjaan kirkon saarnatuolimaalaukset.
Syksyllä 1944 saapui tieto Porkkalan ja myös Degerbyn kirkonkylän evakuoinnista ja luovutuksesta Nevostoliitolle 50 vuodeksi. Moni jätti surullisena jäähyväisensä siinä uskossa, ettei koskaan enää näe kirkkoa.
Reilun yhdentoista vuoden jälkeen raja avattiin ja innokkaat degerbyläiset odottivat jälleennäkemistä. Ensimmäinen jumalanpalvelus Degerbyn kirkossa vuokrakauden jälkeen pidettiin 5. helmikuuta ja kirkko oli aivan täynnä.
Arvid Wigge ei koskaan palannut kirkkoonsa. Hän kuoli vuokrakauden aikana ja hänet haudattiin Inkoon hautausmaalle. Degerbyläisten toimesta hänen hautansa siirrettiin vuokrakauden jälkeen erityiselle paikalle aivan Degerbyn kirkon viereen.
Degerbyn uusi kirko oli tukeva, ja se kesti vuokrakauden rasitukset, vaikkakin kunnostamiskulut nousivat 10 miljoonaan markkaan. Kirkkojen rahankeräykset ja yksityiset lahjoitukset pelastivat kirkon.
Tutustu Igor-museoon! Täältä saat lisää tietoa kirkon ja Degerbyn historiasta!