Oletko kuullut?

Dbr_BB-.jpgUusia digitaalisia opastuskiertueita Degerbystä sekä Igor museosta ennen talvi- sekä jatkosotaa, Porkkala vuokrakautena, sekä sen jälkeen.

Löydätte digitaaliset opastuskiertueet kirjoittamalla tämän linkin googlen: https://emuseo.fi/DegerbyIgor

tai painamalla tästä: Digitaaliset opastuskiertueet

 

Per-Olof Jansson kertoo:

Talomme Sandbackalla, joka sijaitsi Pikkalassa Marsuddenintien varrella, oli pystyssä vielä vuokrakauden jälkeen 1956. Mutta talo, talli ja sauna oltiin rakennettu yhteen. Emme voineet asua talossa pitkään aikaan, koska savupiippu piti purkaa. Talo oltiin pilkottu moneen pienempään asuntoon ja ullakolle oltiin muurattu uusia uunia, jotka olivat painaneet lattiaa, niin että savutorvet olivat vahingoittuneet. Venäläiset olivat myös siirtäneet suomalaisen talon Sandbackaan. Isäni Edvard Jansson toimi traktorinkuljettajana Pikkalassa.

Sigurd Seger oli 16-vuotias saadessaan töitä Tor Engbergiltä. Engberg oli saanut tehtäväkseen kaivaa Kolsarbyn neuvostohautausmaata ja Sigurdin tehtävä oli ajaa kaivinkonetta.

- Kahdeksan miestä tuli hautaustoimistosta avaamaan arkut. Silloin kukaan muu ei saanut tehdä mitään. Venäläinen, joka oli paikalla, kirjoitti muistiin jokaisen nimen, joka tiedettiin. Kirkon vahtimestarikin oli paikalla, mutta en enää muista hänen nimeään.

Lue lisää...

Degerbyläiset serkukset Maj-Britt ja Viola Hindersson lähetettiin 8-vuotiaina Ruotsiin, keväällä 1945. Molemmilla oli pikkuveljet mukanaan, Maj-Brittin pikkuveli Alf oli 4, Violan veli Bror Erik oli 5.
- Pidä huolta Alfista, Maj-Brittin äiti sanoi ennen matkaa.
- Sitten istuimmekin jo Varbergin postikonttorilla Hallandissa, ja kaikki, jotka halusivat sotalapsen sai tulla valitsemaan. Sitten tuli yksi, joka osoitti minua, mutta en saanut veljeäni mukaan. Se oli kurjaa, Maj-Britt muistelee, ja kertoo, ettei hän antanut periksi, ennen kuin hän tiesi, missä Alf oli.

Lue lisää...

Eräs Igor-museon kävijä kertoo:
- Olin varuskuntamiehenä ja joukkoni oli matkustamassa junalla Helsingistä Turkuun. Meillä oli mukana kiväärit, muttei panoksia. Emme saaneet lupaa matkustaa Porkkalan läpi junalla, meidät lähetettiin Helsingistä Hyvinkään kautta Turkuun.
Mies pudisti päätään ja totesi:
- Olisimme kyllä aivan varmasti hyökänneet ja valloittaneet Porkkalan takaisin – ilman panoksia!